Käännöshommia

Tämä ei varsinaisesti liity millään lailla tähän blogiin, mutta ajattelinpa kuitenkin asiasta täällä mainita, koska aihepiiri on sama. Viime vuoden syksyllä julkaistiin Muropaketissa/Taskumurossa MeeGo-aiheinen artikkeli "Nokia MeeGon tarina", joka käännettiin Muropaketin lukijoiden voimin englanniksi. Silloin johdin kääntämistyötä ja nk. crowdsourcing-projektia ja oikoluin ja korjailin käännetyn tekstin lopulliseen muotoonsa. Tekstistä tuli ihan ymmärrettävää, mutta mielestäni vähän tönkön oloista.

Tänään Taskumurossa julkaistiin artikkelin jatko-osa, "Nokia Meegon tarinan jälkeen", jonka tällä kertaa käänsin ihan yksinäni englanniksi koska tekstiä on huomattavasti vähemmän ja samanlaisen crowdsourcing-projektin aloittaminen on melko työlästä ja aikaavievää. Tekstistä tuli myös enemmän yhden kirjoittajan tekstin oloista ja mielestäni sujuvampaa. Kääntäminen on ihan mukavaa puuhaa ja jos ei muutakaan tekemistä juuri silloin satu olemaan, niin mielelläni käytän luppoajan jollain hyödyllisellä tavalla.

Syksyinen crowdsourcing-projekti toteutettiin Google Driven avulla taulukkolaskentasovellusta käyttäen. Alunperin aloitimme kääntämisen normaalilla tekstinkäsittelysovelluksella ja niin, että kuka tahansa linkin omaava pääsi muokkaamaan tekstiä. Tämä toimi hyvin noin puoli tuntia, jonka jälkeen valitettavan lapselliset käyttäjät tulivat pilaamaan koko työn. Onneksi Google Drive kuitenkin tallentaa joka muutoksen, joka dokumenttiin tehdään. Näin sain kasattua jo käännetyt tekstinpalat talteen ja siirrettyä ne uuteen projektiin, joka toteutettiinkin niin, että dokumentti oli yksityinen ja kaikki kääntämiseen osallistuvat ottivat minuun yhteyttä ja annoin heille oikeudet dokumentin muokkaamiseen. Taulukkolaskennan puolella on myös se etu, että soluja voi lukita ja näin estää mahdollisten häirikköjen tuhotyöt.

Käykää ihmeessä lukemassa kyseiset artikkelit, jos syyt Nokian alamäkeen kiinnostavat. Artikkelit paljastavat melko käsittämätöntä möhlimistä Nokian johtoportaalta.

Serverit ja matkapuhelinverkkoyhteys

Lataa tämä versio Hamachista

Luo uusi verkko tai liity jo
olemassaolevaan verkkoon

Tämä postaus koskee lähinnä pelaamisesta kiinnostuneita. Jos olet innokas pelaaja, olet varmasti joskus pelannut jotakin moninpeliä kavereittesi kanssa serverillä, jonka yksi teistä on itse luonut. Ehkä olet myös jutellut kavereittesi kanssa Teamspeakissa tai Mumblessa serverillä, jonka joku teistä on luonut. Serverien luominen ei olekaan mikään ongelma normaaleja ADSL- tai kaapelinettiyhteyksiä käytettäessä. Mobiiliverkkojen nopeutuessa monet kuitenkin alkavat siirtyä yhä useammin käyttämään mokkuloita ja muita mobiilinettiratkaisuja. Modernit 3G- ja 4G (LTE)-verkot ovat jopa nopeampia ja halvempia kuin ADSL- tai kaapeliyhteydet, eivätkä ne ole sidottuja tiettyyn osoitteeseen vaan kulkevat aina mukana. Myöskään verkon latenssi (ping) ei ole nykyisillä yhteyksillä ja laitteilla ongelma varsinkaan taajama-alueilla. Ainoa vika näissä mobiilineteissä on kuitenkin se, että servereitä ei jostain syystä voikaan perustaa normaalisti niin kuin kiinteillä nettiyhteyksillä pystyy. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että palveluntarjoajat ovat jollain tapaa estäneet servereiden luomisen. Älkää kysykö miten, koska en todellakaan tiedä. Sitä pitäisi kysyä näiltä viisailta palveluntarjoajilta itseltään. Serverin voi tottakai entiseen tapaan tehdä, mutta siihen ei vain voi kukaan saada yhteyttä. Ongelmaan on kuitenkin olemassa edes jonkinlainen ratkaisu, nimittäin VPN-yhteydet (Virtual Private Network). VPN-yhteydellä voidaan yhdistää tietokoneita virtuaaliseen lähiverkkoon minkä tahansa internetyhteyden yli. Kavereittesi tietokoneet siis näkyvät näin omassa lähiverkossasi.

Varmasti suosituin ilmainen ohjelma, jolla VPN-verkon saa luotua, on Hamachi. Sen käyttöönottaminen on varsin yksinkertaista; asennuksen jälkeen tarvitsee vain painaa Hamachin ikkunassa näkyvää virtanappia, jonka jälkeen voi joko luoda uuden verkon tai liittyä jo olemassaolevaan verkkoon. Käyttäjämäärä per verkko on ilmaisversiossa rajoitettu viiteen, mutta verkkoja voi luoda niin monta kuin haluaa. Kun olet verkossa, jossa on muitakin aktiivisia käyttäjiä, voit ongelmitta perustaa Teamspeak-, Mumble- tai peliservereitä, joihin muut saavat helposti yhteyden. Serveriin yhdistettäessä on huomioitava, että on käytettävä Hamachin näyttämää IP-osoitetta normaalin ulospäin näkyvän IP:n sijaan. Tämä on siitäkin kätevää, että Hamachissa IP-osoitteet pysyvät muuttumattomina, ellei ohjelmaa poista kokonaan. Ja koska Hamachi-verkossa olevat kaverisi näkevät vaivattomasti sinun IP-osoitteesi, ei edes tarvitse käydä läpi sitä rumbaa, että jokaiselle pitäisi aina ilmoitella mihin IP-osoitteeseen milloinkin on otettava yhteys. Oma IP-osoitteesi näkyy Hamachin virtanapin oikealla puolella. Kavereittesi IP-osoitteet taas näkyvät heidän käyttäjänimiensä vieressä.

VPN-yhteyksissä on myös se kätevä puoli, että koska muiden tietokoneet näkyvät käyttöjärjestelmällesi lähiverkon koneina, niiden kesken on helppoa jakaa tiedostoja ilman mitään kömpelöitä välikäsiä. Tiedostojenjako toimii aivan samalla tavalla kuin oikeastikin lähiverkossa olevien koneiden kesken. Jakamisohjeet löytyvät Microsoftin sivuilta. Jaossa olevia kansioita voi selata (Oman) Tietokoneen ([My] Computer) vasemmasta laidasta löytyvän Verkko (Network)-valinnan alta.

Myös DLNA ja UPNP toimivat tällaisen virtuaalisen lähiverkon yli, joten Hamachista voi olla yllättävää hyötyä myös mediakäytössä. DLNA:sta ja UPNP:stä lisää aiemmassa blogipostauksessani.

Siirtyminen Windows 7:stä Windows 8:aan

Windows 8:n Käynnistä-ruutu

Microsoft julkaisi lokakuun lopulla uuden työpöytäkäyttöjärjestelmän, Windows 8:n. "Kasi" keräsi erittäin paljon huomiota ja kritiikkiä jo kauan ennen virallista julkaisuaan uuden käyttöliittymänsä ansiosta. Kyseinen käyttöliittymä lainaa elementtejä Windows Phone 7:n puolelta, siinä nimittäin käytetään samankaltaisia "eläviä ruutuja" (live tiles). Käyttöliittymää on kritisoitu paljon siksi, että se on suunniteltu oikeastaan pelkästään kosketusnäytöllä käytettäväksi ja tuttu ja turvallinen käynnistä-valikko on poistettu kokonaan. Ja tottahan se on, Windows 8:n Käynnistä-ruutu (nk. Metro- tai Modern-käyttöliittymä) ja käyttöliittymä muutenkin ovat melko kankean oloisia hiirtä käytettäessä. Onneksi kasissa on sentään säilytetty myös normaali työpöytä, eikä Käynnistä-ruutuun itse asiassa tarvitse mennä juuri koskaan, jos asentaa ilmaisen korvikkeen käynnistä-valikolle.

Pokkin ilmainen Käynnistä-valikon korvike

Jos omistat aidon Windows 7-lisenssin, saat tammikuun loppuun asti Win7 -> Win8 -päivityksen 15:llä eurolla suoraan Microsoftilta Windows upgrade offerin kautta. 15 euron tarjous koskee vain 2012 kesäkuussa ja sen jälkeen ostettuja tietokoneita, mutta mikään ei estä tarjouksen saamista myös vanhempaa konetta käytettäessä. Täytyy vain syöttää upgrade offerin sivuille päästä keksityt tiedot tietokoneen hankinta-ajasta. Normaalisti päivitys maksaa 30 euroa. Päivityksen hankkiminen alehintaan oli itse asiassa hieman turhan monimutkainen prosessi. Erilaisia koodeja täytyy tilata sähköpostiin ja syöttää niitä sinne sun tänne, ennenkuin pääsee ostamaan Windows 8 -lisenssiä alennettuun hintaan. Lisenssi ostetaan suoraan samasta ohjelmasta, jolla uuden Windowsin voi myös päivittää vanhan päälle. Itse päätin olla tekemättä päivitystä ko. ohjelmalla. Sen sijaan latasin sillä Windows 8:n .iso -tiedoston (image- tai levynkuvatiedosto) tietokoneelleni. Tämän tiedoston voi halutessaan polttaa DVD-levylle, jolloin tulevaisuudessa on helppo asentaa Windows 8 uudestaan levyä käyttäen. Itse tein image-tiedostosta käynnistettävän (boottaavan) USB-tikun Windows 7 USB/DVD download toolilla. Nimestään huolimatta kyseisellä ohjelmalla on helppo luoda Windows 8:n image-tiedostosta käynnistettävä USB-tikku.

Windows 8 Upgrade Offerin tilaussivu.
Punaisella merkatut tiedot ovat
itse keksittyjä, jotta Windows 8-
päivityksen saisi halvemmalla.

Windows 8:aan päivitettäessä voi valita, haluaako säilyttää Windows 7:ään asennetut ohjelmat ja tiedostot, vai haluaako ns. puhtaan asennuksen, joka hävittää kaikki entiset tiedot. Olin asentanut Windows 7:n uudelleen vain muutamia viikkoja aiemmin, joten päätin kokeilla kuinka päivitys tiedostot ja ohjelmat säilyttäen toimisi. Kaverillani oli ollut huonoja kokemuksia samanlaisen Windows Vista -> Windows 7-päivityksen asentamisesta ja halusin nähdä toimisiko päivitys nyt paremmin. Hänellä Windows 7 käyttäytyi asennuksen jälkeen omituisesti ja epävakaasti, eivätkä läheskään kaikki entiset ohjelmat toimineet päivityksen jälkeen.

Windows 8-päivityksen asentaminen USB-tikulta oli erittäin nopeaa ja suoraviivaista, siinä kesti vain kymmenisen minuuttia. Päivityksen jälkeen Windows 8 kyselee muutamia tietoja, joiden syöttämisen jälkeen pääseekin käyttämään uutta käyttöjärjestelmää. Alussa shokki on melkoinen ja äitiä tulee ikävä, sillä Windowsin käyttöliittymä on tätä ennen pysynyt lähes täysin muuttumattomana Windows 95:stä lähtien, eli noin 17 vuotta. Siinä ajassa on todellakin ehtinyt tottua siihen, että Käynnistä-valikko löytyy ruudun vasemmasta alanurkasta ja että sitä klikkaamalla aukeaa kätevä valikko, josta näkee tietokoneelle asennetut ohjelmat. Olen nyt käyttänyt Windows 8:aa reilun kuukauden verran, ja kaikki vanhat ohjelmat ja pelit ovat toimineet täysin ongelmitta. Windows 8 vaikuttaa erittäin vakaalta, enkä ole kohdannut mitään ongelmia ainakaan tähän mennessä. Ainoa valittamisen aihe on nimenomaan kosketusnäyttöjä varten suunniteltu käyttöliittymä, joka jakaa koko käyttöjärjestelmän tavallaan kahtia. Esimerkiksi ohjauspaneeleja on kaksi kappaletta; toinen kosketusnäyttöjä varten suunniteltu, josta saa säätää vain muutamia asioita, ja toinen kunnollinen, joka onkin kaikille aikaisempia Windowseja käyttäneille varmasti tuttu. Muutenkin ohjelmat on jaettu niihin, jotka toimivat suoraan uuden Käynnistä-ruudun kautta, ja niihin, jotka toimivat työpöytäpuolen kautta. Esimerkiksi Googlen Chrome-selaimesta on omat versionsa työpöytäpuolelle ja Käynnistä-ruudun puolelle. Tämä aiheuttaa varmasti monille harmaita hiuksia ja päänvaivaa. Helpointa tuntuu olevan, kun koittaa unohtaa vain koko Käynnistä-ruudun olemassaolon ja keskittyy pysymään työpöytäpuolella. Tätä helpottaa Käynnistä-valikon korvikkeen asentaminen. Ilman tällaista korviketta joutuu melko usein hyppimään Windows 8:n työpöytäpuolen ja Käynnistä-ruudun välillä, joka on hiirtä käyttäen ärsyttävän kankeaa. Kuukauden käytön aikana uuden käyttöliittymän kommervenkkeihin kuitenkin on tottunut jo melko hyvin, eikä käyttöjärjestelmän käyttäminen tuota mitään ongelmia tai "mitäs nyt pitää painaa?" -tilanteita, joita alussa varmasti jokaiselle tulee. Yksi asia uudessa käyttöliittymässä itseäni kuitenkin erityisesti miellyttää, nimittäin Käynnistä-ruudun puolella pyörivien ohjelmien telakointi näytön laitaan. Tämä toimii myös työpöytäpuolelle siirryttäessä. Melko usein teenkin niin, että telakoin Windows 8:n oman Messenger- ja Facebook-chatin ruudun oikeaan laitaan koneella istuessani. Näin chatti pysyy koko ajan näkyvillä ja on helppo jutella muiden kanssa, kun ei koko ajan tarvitse kaivaa yksittäisiä chattiruutuja näkyviin tehtäväpalkista.

Keskusteluohjelma oikeaan laitaan telakoituna

Uusi Windows tuntuu myös käynnistyvän viitisen sekuntia edeltäjäänsä nopeammin, kun mitataan aikaa tietokoneen virtanapin painamisesta työpöydän avautumiseen.

Jos uudenlaisen käyttöliittymän opettelu ei pelota ja haluat olla mukana uusimman uuden käyttämisessä, en näe mitään syytä olla päivittämättä Microsoftin uutukaiseen käyttöjärjestelmään. Asentaminen on helppoa ja nopeaa ja käyttöliittymään tottuu kyllä melko nopeasti, vaikka se alussa vaikuttaakin ihan hirveältä. Windows 8 ei tosin tarjoa mitään uutta, jonka takia siihen pitäisi päivittää jos omistaa Windows 7:n. Ainoa syy siihen miksi itse päivityksen tein oli se, että pääsee kokeilemaan jotain uutta. Jos siis olet tyytyväinen Windows 7-käyttäjä etkä halua vaivata päätäsi uuden opettelemisella, kannattanee pysyä Windows 7:ssa ainakin toistaiseksi. Huhujen mukaan ensi kesänä julkaistaan suuri päivityspaketti Windows 8:lle, jonka sisällöstä ei ole muuta tietoa kuin että se on "merkittävä". Jos Microsoft on yhtään seurannut uuden käyttöliittymän aiheuttamaa kritiikkiä, niin päivityksen voisi olettaa tuovan tullessaan jonkinlaisen Käynnistä-valikon takaisin.

DLNA ja UPnP

DLNA ja UPnP ovat varsin käteviä standardeja, joiden avulla samaan verkkoon kytketyt laitteet osaavat jakaa mediaa (kuvia, videoita, musiikkia) ja muutenkin toimia keskenään. Omassa verkossani on pöytäkone, läppäri, kännykkä ja tabletti. Sopivia ohjelmia käyttämällä nämä kaikki osaavat "keskustella" keskenään ja pystyvät näyttämään ja toistamaan mediaa riippumatta siitä, millä laitteella tiedosto sijaitsee. Tässä postauksessa kerron omasta DLNA/UPnP-kokoonpanostani ja opastan hieman, kuinka sinäkin saat sellaisen pyörimään olohuoneessasi. Termistöstä sen verran, että UPnP on standardi, jonka avulla laitteet löytävät toisensa ja kommunikoivat keskenään, kun taas DLNA keskittyy enemmän siihen, että laitteet kykenevät toistamaan toisiltaan löytyvää mediaa paremmin.

Pöytäkone ja läppäri

XBMC:n verkkoasetukset

Pöytäkoneeni on varsin moderni keskitason pelikone, jota käytän myös elokuvien ja sarjojen katseluun. Koneella pyörii Windows 8 ja median toistoon käytän XBMC -nimistä media center -ohjelmaa. Koneeseen on liitetty 42-tuumainen LG:n LED-taustavalaistu televisio median katselua varten. XBMC on kätevä ohjelma, jos haluaa helpottaa koneella olevien elokuvien ja sarjojen organisointia. Se osaa tunnistaa koneella olevat sarjat ja elokuvat automaattisesti pienen alkuvirittelyn jälkeen. XBMC toimii mediatoistimen lisäksi myös DLNA/UPnP-palvelimena ja -asiakkaana. Jotta XBMC jakaisi mediakirjastonsa muiden kotiverkossa olevien laitteiden kanssa ja että sitä voisi ohjata muita laitteita käyttäen, täytyy sen Settings -> Network -> Services -sivulta käydä laittamassa päälle "Share video and music libraries through UPnP" ja "Allow control of XBMC via UPnP". Kun nämä täpät ovat päällä, muut laitteet näkevät XBMC:n mediakirjaston, voivat toistaa kirjastossa olevia medioita ja voivat käskeä XBMC:tä toistamaan muilla laitteilla olevaa mediaa. Kuvassa päällä oleva HTTP-kontrollointi ei liity tähän aiheeseen.

Läppärini on Fujitsu LifeBook P3110, mutta sitä tulee käytettyä mediakäytössä varsin vähän. Siihen on kuitenkin asennettu XBMC samanlaisilla asetuksilla kuin pöytäkoneellakin.

Tabletti

Verkosta löytyneet laitteet

Pöytäkoneella sijaitseva FullHD -elokuva toistumassa tabletilla

Tablettini on HP TouchPad, johon olen asentanut alkuperäisen WebOS-käyttöjärjestelmän rinnalle Androidin. UPnP-"selaimena" toimii BubbleUPnP ja varsinaisena videotoistimena MX Player. BubbleUPnP osaa käynnistyessään etsiä kotiverkossa olevat laitteet automaattisesti, ja ne näkyvät ohjelman Devices -sivulla. Vasemman sarakkeen Select renderer -listalta valitaan millä laitteella mediaa halutaan toistaa. Oikean sarakkeen Select library -listalta taas valitaan minkä laitteen mediakirjastoa halutaan selata. Esimerkkikuvassa siis haluan selata pöytäkoneen medioita ja toistaa ne tabletilla. Mikä tahansa yhdistelmä toimii, ja jos laitteita on enemmän verkossa, voit esimerkiksi selata älypuhelinta käyttäen tabletilla sijaitsevia medioita ja laittaa ne toistumaan pöytäkoneella. Ainoana rajoituksena on kotiverkon nopeus ja se, osaako kohdelaite toistaa valitunlaista mediaa. Kaikki elokuvat eivät esimerkiksi välttämättä toistu kunnolla tabletilla, ainakaan ilman lisäsäätämistä.
Library -sivulta selataan valitun laitteen mediakirjastoa ja haluttua mediaa täppäämällä media lähtee toistumaan siinä laitteessa, joka Devices -sivulta on valittuna. Now playing -sivulla näkyy tällä hetkellä toistettavana oleva media, jota voi sitten kelata, pysäyttää jne.

Kännykkä

Kännykkäni on HTC Sensation, jossa käytän täsmälleen samoja ohjelmia kuin tabletilla, joten ne eivät erillistä esittelyä kaivanne. Kaikki toimii samoin kuin tabletillakin.

Lopuksi

DLNA:n/UPnP:n toimintaan saaminen omassa kotiverkossa ei ole mikään vaikea tehtävä, kunhan tosiaan kaikki laitteet ovat samassa lähiverkossa, päälle kytkettyinä ja ohjelmat ja niiden asetukset ovat kohdillaan. DLNA-yhteensopivia laitteita on nykyään melko runsaasti. Esimerkiksi monet uudehkot verkkoon kytkettävät Blu-ray -soittimet, digiboksit, verkkokovalevyt ja älytelevisiot ovat sellaisia. Valitettavasti monet laitevalmistajat käyttävät DLNA:sta omia termejään, joka ei ainakaan helpota kuluttajaa eri laitteita vertailtaessa. Esimerkiksi Samsung kutsuu DLNA:ta AllShareksi. Asioista kannattaa siis aina ottaa etukäteen selvää ennen kuin lähtee laitteita ostelemaan.

Se, onko DLNA:sta sitten itselle mitään hyötyä, on kokonaan toinen asia ja riippuu ihan siitä, että mitä laitteita omistaa tai aikoo hankkia. Jos aikoo esim. säilyttää leffoja ja sarjoja verkkokovalevyllä (NAS), on paljon helpompaa jakaa NAS:n tiedostot DLNA:lla kuin muita protokollia käyttäen.
Vaikka ei omistaisikaan mitään erityisiä media- tai hifilaitteita, niin ainakin DLNA:lla saa kaverit hämmästymään ja ihmettelemään mihin kaikkeen nykytekniikka taipuu. Ja onhan laitteiden asetusten parissa hauska touhuta ja ainakin itsellä nousee leveä virne kasvoille kun saan jotain mielenkiintoista viriteltyä toimintaan. Itse käytän DLNA:ta lähinnä siihen, että selaan tablettia käyttäen pöytäkoneella olevia medioita, jotka sitten laitan toistumaan XBMC:ssä. Näin tablettini toimii tavallaan pöytäkoneeni kauko-ohjaimena ja voin vaihtaa toistuvaa mediaa nousematta löhötuolini syleilystä. Kyllä laiska keinot keksii!

Muita käyttötarkoituksia, joita mieleeni putkahtaa:
- Sarjan tai elokuvan katselu sängyssä tabletilla "iltasaduksi"
- Puhelimelta/tabletilta löytyvän musiikin toistaminen kotiteatterisarjan kautta
- Puhelimella napsittujen lomakuvien näyttäminen kavereille television ruudulta

DLNA:n toiminnan testaaminen on ihan kiintoisaa, eikä se maksa mitään. XBMC, BubbleUPnP ja MX Player ovat kaikki ilmaisia ohjelmia (BubbleUPnP:stä ja MX Playerista on myös maksulliset versiot, mutta ne eivät eroa oleellisesti ilmaisversioista). XBMC on ainoa, jonka kanssa joutuu hieman säätämään, jotta saa tietokoneella olevat mediatiedostot tunnistumaan ja näin näkymään muille laitteille. Jos et halua toistaa mediaa tietokoneesi kautta, mutta haluat jakaa tietokoneellasi olevat mediat muiden laitteiden käyttöön, XBMC ei silloin ole hyvä ratkaisu käyttöliittymänsä takia. Internetistä löytyy useita parempia, nimenomaan  DLNA-palvelimiksi suunniteltuja ohjelmia ilmaiseksi. Sellaisia ovat esim. Serviio ja Logitech media server. Molemmat toimivat samalla periaatteella. Käyttäjä määrittelee mitä kansioita haluaa jakaa, jonka jälkeen ohjelma hakee kansioista löytyvät mediat. Sitten ne ovatkin muilla laitteilla toistettavissa.

Kommentoikaa ihmeessä, jos jokin asia jäi askarruttamaan tai jos tästä postauksesta puuttuu jotain oleellista. Palaute on aina tervetullutta.

Hello World!

Noniin, tämä on jonkinlainen alkuteksti blogilleni. En ole aiemmin blogeja kirjoitellut, joten olen täysin nyyppä tällaisen kirjoittelun suhteen. Idea tähän blogiin tuli eräältä kaveriltani, koska omaan kuulemma paljon (yleis)tietoa tietotekniikkaan ja sellaiseen liittyen. En tule puhumaan täällä mistään ohjelmoinnista tai kamalan monimutkaisista asioista, sillä niistä en paljoakaan tiedä, ja tuskin sellaiset asiat kovin suurta yleisöä kiinnostavatkaan. Ajattelin, että keskittyisin kertomaan omia kokemuksiani ja vastoinkäymisiäni viihde-elektroniikkaan ja tietotekniikkaan liittyen, ja ehkä jakamaan myös jotain simppeleitä oppaita erinäisiin asioihin liittyen. Jos joku tätä nyt sattuu lukemaan, niin kaikenlaisia parannusehdotuksia, toiveita, risuja ja ruusuja otetaan tottakai vastaan, kunhan kritiikki on asiallista ja rakentavaa.

Omasta taustastani voisin sen verran mainita, että olen koko kohta 26-vuotisen elämäni ajan ollut jonkinlaisessa kosketuksessa tietotekniikkaan. Meillä oli 286-tietokone jo silloin kun maailmaan putkahdin vuonna 1986. Olen myös opiskellut tietotekniikkaa jonkin aikaa ammattikorkeassa, mutta ei siitä sen enempää.

Eiköhän tämä piisaa blogin esittelyksi. Nähdään siis seuraavassa tekstissäni. Idea siihen taitaakin olla jo valmiina.